Pulahdus teollisen pintakäsittelyn maailmaan

Vierailin aamusta vuosien takaisessa työpaikassa ja siinä ympäristössä, missä Kroy&Troy hanketta ja sen osatoteutusta Pintakiltaa Välkkysen Jarin kanssa ideoin. Sinällään Pintakilta ja Kiltakoulut ovat Jarin kätten töitä.

Hyvältä näytti, aikuisia ammattitutkintolaisia ja nuoria perusopiskelijoita ei oltu eritelty. Aluksi parvella nopea teoriapläjäys, kaikille yhteinen, ja töiden jako. En tiedä, kuinka moni aikuisista suoritti pt:a, at:a tai eat:oa. Mutta hienosti työskentely salissa lähti alkuun, vaikea nopealla silmäyksellä sanoa, moniko nuori neuvoi aikuista ja päinvastoin. Näytti luentevalta. Työt vaikuttivat mielenkiintoisilta tai innostivat selvästi suunnittelemaan tehtävän, ja tekemään sen. Tekemisen meininki ja positiivinen, hyväntuulinen henki päällä.

Teollista pintakäsittelyä voidaan opettaa näköjään kiinnostavasti, lyhyt opetustuokio teoriaa ja samalla mitä se merkitsee käytännössä, ja välittömästi soveltamaan saatua oppia, kokeilemaan, testaamaan ja luomaan kenties uutta osaamista. Eli käännetyn oppimisen konkreettinen malliesimerkki.

Työsalitehtävät olivat myös kasvanee muutamassa vuodessa ehkä houkuttelevimmiksi, sattumaa vai työelämäintegraation tulosta. Ehkä työelämästä mukana lähipäivillä oli omia töitä. Positiivisempi, reippaampi draivi selkeästi verrattuna entiseen. Ehkä avoin yhteistyö joka suuntaan tuo toimintaan tällaisia elementtejä.