Somea vai mediatyökaluja?

Kiitos Hannu kutsusta kirjoittelemaan pedagogiikasta. Haluan nostaa aiheen, josta keskustelen päivittäin muiden kouluttajien kanssa. Aina kun Kiltakoulut-toimintamalli mainitaan, samaan hengenvetoon tulee sosiaalinen media.

Aineisto-Wikimme iPadin näytöllä...

Somesta
Some-huuma on onneksi vähän jo laskemassa, mutta itse neljän vuoden ajan mediatyökaluja opetuksen apuna hyödyntäneenä törmään edelleenkin kommentteihin kuten "kyllähän teidän on helppoa netissä opettaa" ja "helppoahan tuo, kun on noin nuorten suosima ala"....

Asentajakilta Hämeenlinnan ja Pintakillan edustajat projektiaudin edessä... Yhteistyötä ja vastuuta, oikeita töitä ja projekteja...

Kyllä, kommentoijat ovat osin oikeassa, nyt on sähköisessä muodossa mittava aineistopankki, neljän vuoden työn tuotos ja alakin on nuorten suosiossa, mutta sen vuoksi, että olemme määrätietoisesti kehittäneet opetusta työelämälähtöisesti ja opiskelijoiden oppimista palvellen. Opiskelijamme pääsevät toisena vuonna ottamaan osaa projekteihin, joiden avulla opitaan työelämän pelisääntöjä sekä vastuun kantamista omista toimista.

Hyödynnettävyys
Mediatyökaluista ei ole mitään hyötyä, jos kouluttaja/opettaja ei ole etukäteen miettinyt, miten tietoa siirretään niitä hyödyntäen. Myös laitteiden käytön perusteet tulee opetella itse ennen ensimmäistäkään tuntia, jossa mediatyökaluja aikoo hyödyntää. Melkein aina lähdetään ns. laite edellä, eli hienot padit jaetaan luokalle, sitten mietitään, että: "Eihän ne tehneet niillä muuta kuin pelasivat ja surffasivat netissä.... Huonoja työkaluja, palataan vanhaan ja hyvään.."

Mediatyökalut ovat nimenomaan työkaluja, opettajan pedagogiikan lisäksi harkittuja, mietittyjä apuvälineitä, joiden avulla saavutetaan ajattelun ja opittavan tiedon parempi hyödynnettävyys. Mediatyökalujen osuus pedagogisista toimintamalleista tai niiden osista on itselläni n. 5 - 10 %, loppu on muita pedagogisia toimintamalleja. Oma alani, teollinen pintakäsittely, on erittäin käsityövaltainen, joten osa teoriatuntien tiedon siirrosta, oppilaan reflektointi(teoriatietoon, osin käytännön tietoonkin) sekä  materiaalipankki aikataulutuksineen, toimintasuunnitelmiin löytyy digitaalisessa, kaikilla laitteilla saavutettavassa muodossa.

Erilaisia oppijoita
Tiedon hallinnassa on tapahtunut muutos, ennen opettaja oli se, joka tiesi ja jakoi tietonsa oppijoille.(pääosin auditiivisesti luennoiden) Nykyisin oppijat etsivät tietoa omilla  työkaluillaan, opettajan on osattava siirtyä eri rooliin, valmentavaan, ohjaavaan ja oikea-aikaiseen tiedon hallintaa kuratoivaan rooliin. Tässä on myös toinenkin puoli, akateemisesti oppivat eivät välttämättä enää pärjääkään yhtä hyvin, kun tiedon hankkimisessa pitää pystyä soveltamaan käytännön menettelytapoja entistä enemmän. Koulussa tulisin osata ohjata montaa eri oppimistyyliä hyödyntäen, ei vain sitä tyyliä minkä opettaja kokee itselleen sopivammaksi. Tällöin punnitaan myös opettajan oma motivaatio, sillä epämukavuusalueelle meneminen saattaa olla ainoa keino.

Aiheesta lisää Opettajakillan sivustolla.

Jari Välkkynen,
tuore ammatillinen erityisopettaja,
Kiltakoulut-valmentaja