Nyt tämä blogi on lähinnä tyhjäkäynnillä. Koska tämä blogi ei liity enää opetukseen tai oppimiseen, vaihdoin blogin nimeksi "ajatuksiksi ja huomioiksi muutoksesta ja muutosvastaisuudesta". Tämä antaa enemmän vapausasteita kirjoitella niitä ja näitä, kaalinpäitä.
Kannattaa lukea alla oleva teksti ja tutustua Hamkin strategiaan. Mitä se pedagogisessa mielessä tarkoittaa? Kuinka tavoitteet saavutetaan? Edit loppu.)
Tausta ja lähtökohta tälle blogille on HAMKin strategia 2020 ja erityisesti sivulla 3 olevat strategian 2020 pääkohdat ja sieltä opiskelumallit. Mainittujen vaihtoehtoisten opiskelumallien ja ylipäätään koulutuksen uudistamistarpeiden taustalla ovat mm. ammattikorkeakoulujen kehityspaineet yhteiskunnan taholta, työelämän tarpeet, viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut nopea opiskelu- ja toimintamallien muutos eri kouluasteilla, kansainvälisyyden haasteet ja kotimainen kilpailu. Moderni kampusajattelu saattaa yhteen eri alojen opiskelijoita ja asiantuntijoita. Kehitystä ja muutoksia tapahtuu, ja strategiassa ollaan ennakoivasti liikkeellä
Käytännön opettajan työssä konkreettisin muutos on ehkä suurempien opintokokonaisuuksien, 15 opintopisteen moduulien suunnitteleminen moduulitrioina. Moduulilla on teema, joka on tähtäimessä. Moduuliteeman sisältö koostuu teemaa tukevista eri aihealueista. Moduulitrio on kolmen opettajan tiimi, jonka toimnta-ajatus on ottaa haltuun kyseinen opintokokonaisuus ja ratkaista sen toteutus niin, että työskentely tapahtuu työelämän toimintamalleja mukaillen, monimuotoisina eri menetelminä. Oppija keskiössä, opettajat katalyytteinä, ongelmien ratkaisuissa auttajina, ohjaajina, sparraajina. Voisiko sanoa työelämään ohjaajan roolissa. Kaikki saavat ideoida vaihtoehtoisia tapoja edetä ja oppia.
Iso muutos on opettaja(/tutkija)trion muodostaminen ja yhteistoiminnalinen tiimityötapa. Trion on kyettävä avaamaan moduulin punainen lanka itselleen ja mietittävä, millä valinnoilla ja toimenpiteillä moduuliin saadaan tarkoituksenmukaiset lähtökohdat toteutukselle. Työskentelytavat, työelämäyhteys, tutkimustoiminta, projektit, tarvittava perustyö pohjaksi ja tarkoituksenmukainen moduulin toteutustapa.
Iso muutos on myös työelämän tarpeiden parempi huomioiminen moduulien toteutuksessa. Tämä johtuu osittain maailmanlaajuisten markkinoiden tunnustaminen. Meidän osaston kohdalla voidaan sanoa niin, että rakentajilla menee niin kauan hyvin, kuin taloudessa menee hyvin. Merkittävä kysymys kumminkin on se, että pärjäämmekö korkeakoulutuksessa kansainvälisesti? Sillä voi olla suuri merkitys siihen, kuinka meidän taloudessa menee. Mikäli emme menesty maailmalla, ei meidän myöskään tarvitse rakentaa Suomessa. Suomen Akatemia julkaisi kaksi viikoa sitten Tieteen tila-raportin, jossa se parahtaa, että Suomen ero huippumaihin on viime vuosina kasvanut (AL 9.11.2014). Pärjäämme kansainvälisesti peruskoulutuksen vertailussa, mutta emme korkeakoulutuksen. Vaikka voi tuntua kaukaa haetulta, mutta pienistä puroista se isompi virta koostuu, yksittäisen koulutuksen järjestäjän leipä ja yksittäisen opiskelijan leipä on tienattava osaamisen kautta. Menestys mitataan talouden mittareilla.
Moduulitoteutusmallissa eli suurempia kokonaisuuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa on tiettyä väljyyttä toimia. Esimerkkinä voidaan pohtia vaikkapa kustannuslaskijan ydinosaamista. Teeman punaista lankaa voidaan tukea esim. tuomalla pehmeämpiä tieteitä moduulin sisään. Tämä ajatus 2000-luvun insinöörien osaamistarpeista on Teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikosken julkilausuma. Niinsanotusti käyttäytymisteiteet kuuluvat tämän päivän työelämässä lähes tehtävässä kuin tehtävässä hallittaviksi ydinasioiksi.
Käytännön esimerkkinä edelliseen voidaan ottaa vaikkapa tämän päivän Aamulehdessä 9.11.2014 ollut työpaikkailmoitus "tarjouslaskija". Yksi alue kuudesta keskeisestä tehtävän sisältökohdasta on kustannuslaskenta. Lähtökohtana kuitenkin on myyntihenkilöstön kanssa toimiminen asiakasrajapinnassa, tehtävään kuuluu laskennan kehittäminen ja tuotannon kanssa tehtävä menetelmien, tuotantomallien ohjelmoinnin ja tuotannon kehitystyö. Ydinasiat ovat siis kokonaisuuden hallinta, koko yrityksen toimintaa ja olemassaoloa tukeva työote, innovointi- ja ideointikyky ja yhteistyökyky kaikkien henkilöiden ja osapuolten kanssa läpi projektin. Ydinosaaminen on ehkä asiakkaan tarpeiden huomioiminen ja niiden siirtäminen tuotantoon.
Mikä on se toimintatapa, jolla tämä tehdään luontaiseksi tavaksi toimia jo koulumaailmassa? Hankalaksi menee, jos opetuksen lähtökohta on puhtaasti kustannuslaskennan perinteinen insinööriajatteluun perustuva opetusmetodiikka. Vielä hankalammaksi, jos emme tunnusta sitä tosiasiaa, että kannattaa mieluummin edetä siihen malliin, että pystymme tuottamaan kilpailukykyisiä insinöörejä ja mestareita työmarkkinoille. Tänä päivänä sinne on pystyttyvä myymään itsensä omilla vahvuuksilla. Laajemmassa mittakaavassa, ennen pitkään, tarvitaan luovuutta, yhteistyökykyisyyttä ja -henkisyyttä, yrittäjämäistä asennetta, nopeaa tarttumista ja reagointia asioihin, ongelmanratkaisu- ja tiedonhankintataitoja, projektityöskentelytaitoja jne.
Ensimmäinen kvartaali moduulimallista opiskelua on takana, perjantainen henkilöstön koulutuspäivä oli siinä mielessä hyvin antoisa. Moduulitoteutukset on koettu joillakin aloilla hyvin mielekkäiksi opiskelijoiden ja opetushenkilöstön mielestä. Palaute oli positiivista, edistystä on tapahtunut.
Itseäni jäi askarruttamaan se, missä omalla osastolla mennään verrattuna muihin aloihin? Tarvittaisiin vertaisarviointia eri yksiköiden kesken, mitkä ovat ne oleelliset asiat, millä omaa toimintaa ja oman osaston toimintaa voisi kehittää.
Itseäni kiinnostaisi innovatiivisen moduulitrion toiminnan pohtiminen. Olisiko kokoonpano kaksi jonkin osaamisalan asiantuntijaa ryyditettynä yhdellä kokonaan erilaisista lähtökohdista tulevalla hyvä (esim. humanisti). Tämä trio avaisi moduulin idean ja toteutuksen pääpiirteittäin. Lisäksi olisi asiantuntijatrio esimerkiksi Ammatilliselta Opettajakorkeakoululta, jonka kanssa voisi pohtia moduulinmittaista toteutuksen monimuotoisuutta. Olisi esimerkiksi kosteus/home/sisäilmatrio, rakentamisen tuotantotaloustrio, suunnitteluorientoitunut trio, infratrio jne. Kvartaaleittain ryhmän vetovastuu siirtyisi triolta toiselle aihepiirin mukaan. Yksi trion jäsen voisi olla kiertovuorossa tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan vuosittain, trion perustan pysyessä kumminkin yhdessä.
Mitä itse asiassa haluaisin kokeilla olisi kiinteä yhteityö rakennusteollisuuden kanssa eli työelämävaltainen pilottitoteutus. Moduuliajattelun pohjalta, työelämän esittämien kokonaisuuksien (moduuli 15 op) mukaisesti. Edellisten ideoiden lisäksi tulisi kiinteä työelämäyhteys esim. Ratekoon. Matkustettaisiin moduuliavaukseen Helsinkiin kuulemaan miten kyseisen moduulin prosessi etenee työelämässä ja mitä ydinasioita se sisältää? Moduuli olisi projekti, jonka lopputulemana olisi vastaukset työelämän kysymyksiin. Tutkimuksia, suunnitelmia, aikatauluja, vaihtoehtoisia ratkaisuja, testejä jne. Oppimista ajassa.
Lopuksi lainaus FUAS-yhteistyökumppanimme Laurean Pasi Kämpin HAMK AOKK.n opinnäytetyöstä. Työ muotoutuu vielä, mutta odotan innolla työn valmistumista:
"Ammatillinen koulutus on kovan haasteen edessä. Ammatillisen koulutuksen olisi pystyttävä tuottamaan työmarkkinoille ammattilaisia, jotka pystyvät vastaamaan nykypäivän kvartaalitaloudessa elävien yritysten vaatimuksiin. Valmistuvien opiskelijoiden on pystyttävä integroimaan itsensä dynaamiseen ja fragmentoituneeseen työelämään, joka pystyy takaamaan toimeentulon vain määräaikaiseksi ajanjaksoksi kerrallaan.
Opettajalla on keskeinen rooli koulutuksen laadukkaassa
toteutuksessa ja kehittämisessä. Opettajalla on myös suuri vapaus kehittyä itse
ja kehittää toimintaansa jos hän haluaa ja ymmärtää käyttää hänelle sallittuja
vapaus-asteita.
Tämä kehittämistyö kuvaa Laurean Learning by Development
pedagogiikkaan perustuvan kurssin kehittämissykliä, jonka tavoitteena on parantaa
kurssin arviointimenettelyä ja työelämävastaavuutta. Kehittämistyön aikana
opettaja hyödyntää toimenkuvaansa mahdollistavia opettajan, tutkijan ja
kehittäjän orientaatioita. Opettaja pyrkii tunnistamaan hänen vastuullaan
olevan kurssin toteutukseen liittyviä epäkohtia ja löytämään niihin ratkaisuja.
Lopputuloksena esitellään ensimmäisen kehityssyklin
toteutus, toteutukseen liittyvät kokemukset ja parannusehdotukset
jatkokehitystä varten."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti